Opinnäytetyökilpailun 2017 parhaat palkittiin

23.3.2017

Kuvassa (vasemmalta oikealle): Niklas Reuter, Riikka Hakanen, Riikka Leppänen, Anna Heikkinen.
Kuvassa (vasemmalta oikealle): Niklas Reuter, Riikka Hakanen, Riikka Leppänen, Anna Heikkinen.

Parhaana työelämän etiikkaa käsittelevänä opinnäytetyönä palkittiin Riikka Hakasen yhteiskunnallisia yrittäjiä käsittelevä pro gradu-tutkielma. Kilpailussa myönnettiin kunniamaininta Riikka Leppäsen kehitysmaaliiketoimintaa tarkastelevalle pro gradu-tutkielmalle. Voittajat julkistettiin 16.3.2017 Vastuullisen liiketoiminnan tutkimuspäivillä Tampereella.

EBEN Suomi ry palkitsee vuosittain työelämän etiikkaan liittyvän opinnäytetyön. Vuonna 2017 parhaan opinnäytetyön palkinnosta kilpailivat vuosien 2015 ja 2016 aikana valmistuneet työelämän etiikkaan liittyvät pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt. Vuosittaisessa kilpailussa tutkielmia arvioidaan tutkimusongelman merkittävyyden, aiempaan tutkimukseen asemoitumisen, empiirisen laadun sekä tulosten oivaltavuuden ja käytännön kontribuution perusteella. Palkintosumma on 300 euroa.

Vuonna 2017 palkinto jaettiin neljättä kertaa. Palkintoraadissa oli edustettuna sekä akateemisen tutkimuksen että käytännön työelämän näkemys:

Niklas Reuter, EBEN Suomi ry:n puheenjohtaja ja konsultti, Projnik

Soilikki Viljanen, yritysetiikan erityisasiantuntija, Arvo-liitto ry

Mikael Niskala, partneri, Mitopro Oy

Marjo Siltaoja, Jyväskylän yliopisto

Anna Heikkinen, Tampereen yliopisto

Kilpailun parhaana palkittiin Riikka Hakasen tutkielma By accident or by design? Social enterprise leaders’ stories of their career choice

Riikka Hakasen Jyväskylän yliopistossa tehdyssä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan yhteiskunnallisten yritysten johtajien uranvalintaa. Empiirinen aineisto koostuu kymmenestä narratiivisesta teemahaastattelusta. Haastateltavat olivat voittoa tavoittelevien yhteiskunnallisen yrityksen johtajia. Tutkielman teoreettinen osio käsittelee johtamista yhteiskunnallisissa yrityksissä ja uravalintaa. Tutkimuksen tuloksina esitetään kolme uratarinatyyppiä ja kolmeen yhteiskunnallisen yrityksen johtajan identiteettityyppiä. Tutkielmassa on lisäksi tunnistettu 14 tekijää, jotka ovat merkityksellisiä yhteiskunnallisten yritysten johtajien uravalinnalle. Tulosten mukaan johtajille tärkeimmät tekijät olivat verkostot, perhe, persoonallisuus, arvot ja onni. Uranvalintaprosessissa korostui varsinkin johtajan sekä yhteiskunnallisen yrityksen arvojen vastaavuuden tärkeys.

Raadin arviointi:

Riikka Hakasen työssä huomio kiinnittyy erityisesti laadukkaaseen kokonaisuuteen, jossa lukijan mielenkiinto säilyy alusta loppuun asti.

Tutkimusongelman merkittävyys:

Keskustelu yhteiskunnallisista yrityksistä on lisääntynyt niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Yhteiskunnallisten yritysten missio on ratkaista yhteiskunnallisia haasteita liiketoiminnan keinoin arvolähtöisesti. Arvolähtöisten yritysten asemaa edistää tulevaisuudessa se, että eettisyys ja merkityksellisyys ovat yhä useampien yksilöiden valintojen taustalla. Huomattava osa suomalaisista tekee valintoja eettisin ja kestävin perustein, ja jopa neljälle viidestä on merkitystä sillä, millaisia vaikutuksia yritysten toiminnasta on yhteiskuntaan, ympäristöön ja työelämään. Johtajien uranvalinnoista tietoa lisäävä tutkimus on tärkeä ja aiemmin puuttunut osa yhteiskunnallisten yritysten johtamisen tutkimusta Suomessa.

Tulosten oivaltavuus:

Opinnäytetyön tulokset kolmen narratiivisen uratarinan muodossa (uranvalinta ajautumisena, uranvalinta mission tavoitteluna, uranvalinta pyrkimyksenä ammatilliseen kehittymiseen) sekä tarinoista johdetut narratiiviset identiteetit (Ajautuja, Advokaatti ja Seikkailija) osoittavat erinomaista oivalluskykyä tulosten arvioinnissa.

Käytännön kontribuutio:

Riikka Hakasen opinnäytetyön tuloksia eli narratiivisia uratarinoita ja johtajien narratiivisia identiteettejä sekä tutkimuksessa tunnistettuja 14 tekijää, joilla johtajat merkityksellistivät uranvalintaansa, voidaan soveltaa laajasti arvolähtöisten organisaatioiden rekrytoinnissa kuin johtamisen kehittämisessä.

Kilpailussa myönnettiin lisäksi kunniamaininta työn merkittävyydestä Riikka Leppäsen tutkielmalle Kehitysliiketoiminnasta kehitysyhteistyöhön: Suomalaisten PK-yritysten näkökulma

Raadin arviointi:

Suomessa kritisoidaan kehitysyhteistyövarojen käyttöä. Väitetään että rahat käytetään vienninedistämiseen ja Suomessa työllistämiseen, eikä niinkään keskitytä kehitysmaan ongelmien ratkaisemiseen. Kehitysyhteistyön uskottavuuden parantamiseksi tarvitaan enemmän tietoa pk-yritysten kehitysyhteistyöstä, sen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. Gradu joka esittää kehityssuosituksia suomalaisen kehitysyhteistyön ja pk-yritysten välisen suhteen kehittämiseen on hyvin tarpeellinen.

Suomi on pohjoismaalaisittain nuivasti suhtautunut kehitysyhteistyöhön. Määrärahat ovat pienentyneet nopeammin ja enemmän kun naapurimaissamme. Poliittinen tuki kehitysyhteistyöhön puuttuu. Yritystoiminta mielletään kuitenkin yleensä positiiviseksi asiaksi. Mitä enemmän tietoa on saatavilla kehitysyhteistyön ja yritystoiminnan synergioista ja vaikutuksista, sen tuloksellisemmin pystymme puolustautumaan kehitysyhteistyön leikkauksia vastaan.

Globalisaation voimistumisen vaikutuksena kansainväliset liiketoimintaedellytykset paranevat. Yksityisen sektorin rooli osana kehitysyhteistyötä tulee todennäköisesti kasvamaan lähitulevaisuudessa. Mitä enemmän kehittyvien maiden yhteiskunnat ja näiden markkinat kehittyvät sen suurempi tulee olemaan myös yritysten intressi investoida kehitysmaihin.

Gradu joka antaa yrityksille enemmän tietoa siitä miten sosiaalisesti vastuullista yritystoimintaa harjoitetaan onnistuneesti kehitysmaissa, on hyödyllinen. Näitä kykyjä omaavat yritykset ovat etulyöntiasemassa, kun liiketoimintaa tulevaisuudessa kohdennetaan entistä enemmän kehitysmaihin.