Jenni Puroilan pro gradu -tutkielma palkittiin vuoden 2016 parhaana työelämän etiikan tutkielmana

23.3.2016

EBEN Suomi ry palkitsi parhaan työelämän etiikkaan liittyvän opinnäytetyön 2016

EBEN Suomi ry palkitsee vuosittain työelämän etiikkaan liittyvän opinnäytetyön. Kilpailuun voivat osallistua työelämän etiikkaan liittyvät pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt, jotka ovat erityisen ansiokkaita. Tutkielmia arvioidaan tutkimusongelman merkittävyyden, aiempaan tutkimukseen asemoitumisen, empiirisen laadun sekä tulosten oivaltavuuden ja käytännön kontribuution perusteella. Palkintosumma on 300 euroa. Vuoden 2016 palkinto jaettiin 17.3.2016 Tampereen yliopistossa järjestetyillä Vastuullisen liiketoiminnan tutkimuspäivillä.

Vuonna 2016 palkinto jaettiin kolmatta kertaa. Palkintoraadissa oli edustettuna sekä akateemisen tutkimuksen että käytännön työelämän näkemys:

Anna Heikkinen, Tampereen yliopisto

Tuula Pohjola, Toimitusjohtaja, CrNet Oy

Niklas Reuter, EBEN Suomi, Puheenjohtaja ja Projnik, konsultti

Jari Salo, Partneri, Juuriharja Oy

Marjo Siltaoja, Jyväskylän yliopisto

 

Kilpailun finaaliin valittiin neljä tutkielmaa. Kilpailun voitti Jenni Puroilan (Tampereen yliopisto) pro gradu -tutkielma What really matters? Materiality disclosures in sustainability reporting practices. https://tampub.uta.fi/handle/10024/98211. Palkintojenjaon yhteydessä Jenni Puroila esitteli tutkimustaan.

 

Muut finaalityöt:

Hanna Hytönen (Tampereen yliopisto) Vastuullinen brändäys pk-yrityksessä https://tampub.uta.fi/handle/10024/98253

Samir Itani (Jyväskylän yliopisto) Maassa maan tavalla? Eettiset ongelmat ja eettinen kuormittavuus ekspatriaattityössä https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/45815

Mira Ylén (Aalto-yliopisto) Labor, Amor, Vincit. Ohjelmistotalon käytännöt ammatillisen toimijuuden tilana https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/15488

 

Jenni Puroila: What really matters? Materiality disclosures in sustainability reporting practices

Jenni Puroilan Tampereen yliopistossa tehdyssä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan olennaisuusperiaatetta ja sen soveltamista yritysten vastuullisuusraportoinnissa. Tutkielman empiirisenä kohteena olevat yritykset on poimittu vuonna 2015 julkaistusta Global100 Indeksistä, joka listaa sata maailman vastuullisinta yritystä. Aineisto koostuu 29:sta GRI G4 -ohjeistuksen mukaan laaditusta vastuullisuusraportista, joita analysoidaan laadullisen sisällönanalyysin ja kehysanalyysin menetelmin. Tutkielman empiirisessä osiossa tarkastellaan, miten olennaisuusanalyysi on toteutettu sekä tunnistetaan erilaisia olennaisuuden tulkintakehyksiä.

Puroila esittää tutkimuksen johtopäätökset kolmen proposition kautta:

1) Ollennaisuudesta raportoinnin tavat heijastavat yritysten asemointia suhteessa kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen.

2) Vallitseva käsitys olennaisuudesta ei edistä vastuullisuusraportoinnin tarkoitusta välineenä, jonka avulla täytetään tilivelvollisuus sidosryhmiä kohtaan.

3) Vastuullisuusraportoinnin ristiriitaiset tavoitteet heijastuvat tavoissa, joilla olennaisuudesta raportoidaan.

Tutkimus tuo uutta tietoa olennaisuusperiaatteen soveltamisesta vastuullisuusraportoinnissa. Puroila tuo esille että, olennaisuusanalyysia voidaan tarkoituksellisesti käyttää välineenä, jonka avulla luodaan haluttu mielikuva yrityksen toiminnan vaikutuksista kestävään kehitykseen. Olennaisuusanalyysin avulla on mahdollista lisätä yritystoiminnan läpinäkyvyyttä sekä vastata paremmin sidosryhmien odotuksiin, mikäli olennaisuusanalyysi perustuu sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristövaikutusten merkittävyyden arvioinnille.

 

Palkintoraadin perustelut

Tutkimusongelman merkittävyys: Vastuullisuusraportointi on yrityksen arkea, johon käytetään paljon asiantuntijoiden työaikaa. Tämä tutkimus on arvokas, sillä se edesauttaa yritysvastuun laadukkuutta ja vaikuttavuutta. Tutkimuksessa keskitytään raportoinnin olennaisuusanalyysiin ja haastetaan yritysten nykyisiä käytäntöjä. Tutkimuskohteeksi on valittu 2015 Global100 Indexin yritykset. Näin on varmistettu, että aihe on kansainvälisesti kiinnostava ja voi tavoittaa laajan lukijakunnan. 

Olennaisuusanalyysin tulisi olla vastuullisuustyön perusta. Vastuullisuutta tulisi toteuttaa, mitata, raportoida ja kehittää tästä lähtökohdasta. Tämä tutkimus osoittaa, että raportointia pitkälti toteutetaan muista lähtökohdista käsin.

Tulosten oivaltavuus: Opinnäytetyö haastaa yrityksiä miettimään, mitä he vastuullisuusraportoinnillaan oikeastaan tavoittelevat. Suurin osa tutkituista yrityksistä olivat raportoinnissaan keskittyneet siihen, miten vastuullisuusnäkökulmat vaikuttavat yritykseen ja sen liiketoimintaan, eikä niinkään siihen, miten heidän liiketoimintansa on vaikuttanut ympäröivään yhteiskuntaan.

Opinnäytetyössä käy esille, että olennaisuusanalyysiä käytetään valikoidusti. Samalla työssä todetaan, että yrityskulttuurilla ja raportointiviitekehyksen valinnalla on iso merkitys kerättävään tietoon ja raportoitaviin aiheisiin. Yritysvastuuraportointi on näin ollen poliittista ja tarkoitushakuista. Opinnäytetyö kuvaa myös ansiokkaasti sidosryhmänäkemysten hyödyntämisen haasteita osana vastuullisuuden raportointia.

Käytännön kontribuutio: Tämä opinnäytetyö antaa yrityksille käytännön näkemyksiä ja työkaluja olennaisuusanalyysin hyödyntämiseen osana raporttien laatimista. Kattava lähdeaineisto antaa hyvän katsauksen aihealueen tutkimukseen. Opinnäytetyö kuvaa selkeästi ja hyvin jäsennellysti oleellisuusanalyysin roolia erilaisissa raportointiohjeissa ja viitekehyksissä, mm. tarjoamalla hyödyllisen ja seikkaperäisen vertailutaulukon aiheesta.

Opinnäytetyö palauttaa olennaisuusanalyysin vastuullisuuden ytimeen. Tutkimuksessa tunnistetaan hyvin nykyisin usein käytetyn olennaisuusmatriisin rajoitteet. Kirjoittaja kehottaa yrityksiä avoimeen analyysiin siitä miten juuri he ovat valinneet omat olennaisuuskriteerit ja miten tämä on ohjannut heitä vastuullisuustyössä ja sen raportoinnissa.

Kirjoittajan kehysanalyysi (frame analysis) tarjoaa uuden työkalun oman vastuullisuusnäkökulman valintaan ja mallintamiseen. Työkalulla voidaan verrata omaa vastuullisuustyötä muihin yrityksiin ja myös tunnistaa vastuullisuusraportoinnin tavoitteita ja vaikutuksia.