Tekoäly muuttaa vuorovaikutusta – johtamisen ja viestinnän uudet eettiset ongelmat -seminaari 25.11.2019

4.12.2019

Henrik Rydenfelt ja Soilikki Viljanen
Henrik Rydenfelt ja Soilikki Viljanen
Janne Perälä
Janne Perälä
Maija-Riitta Ollila
Maija-Riitta Ollila

Blogitekstin kirjoittaja: Anna Heikkinen, EBEN Suomen hallituksen jäsen; KTT, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto

Tekoäly vuorovaikutuksen ja etiikan näkökulmista on aiheena ajankohtainen ja kiehtova. Olemme oppineet elämään tekoälyn ja algoritmien avustamassa – ja ohjaamassa – maailmassa. Tekoäly siivittää sosiaalista vuorovaikutusta töissä ja vapaa-ajalla ja tekee arjesta vaivatonta; tekoäly muun muassa suunnittelee puolestamme kulkureittejä, ehdottaa kirjoja lukulistalle ja ihmisiä lisättäväksi kontaktiverkostoihin LinkedIn-palvelussa. Suuriin datamääriin, ns. big dataan, perustuvat ratkaisut auttavat ennustamaan väestönkasvua ja alueellista kehittymistä sekä mallintaman säätä. Kolikon toisella puolella on tietoturvaan liittyvät kysymykset ja väärinkäytökset, kuten Facebookin ja Cambridge Analytican skandaali sosiaalisen median tietojen ja profiilien väärinkäyttöön liittyen.

Tekoälyä, teknologiavälitteistä vuorovaikutusta ja eettisiä näkökulmia käsittelevä seminaari kokosikin marraskuun iltapäivänä Helsingin yliopiston Minerva-torille noin 70 osallistujaa ja livestriimausta seurasi noin 30 henkilöä. "Tekoäly muuttaa vuorovaikutusta – johtamisen ja viestinnän uudet eettiset ongelmat" -seminaarin järjestivät 25.11.2019 EBEN Suomi ry ja Viestinnän eettinen neuvottelukunta (VEN) yhteistyössä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin Toimituksellisen laboratorion (Det redaktionella laboratoriet) kanssa. Seminaarin ohjelma koostui kolmesta ajatuksia herättävästä puheenvuorosta, kun Henrik Rydenfelt (puheenjohtaja, VEN), Janne Perälä (teknologiajohtaja, LapIT Oy) ja filosofi Maija-Riitta Ollilla alustivat aiheesta. Seminaarin avasi EBEN Suomen puheenjohtaja Soilikki Viljanen. Seuraavassa esitän yhteenvetona keskeisiä nostoja esitysten sisällöstä.

Läpinäkyvyys, päätöksenteon eettisyys ja vuorovaikutus

Henrik Rydenfelt pohti puheenvuorossaan tekoälyn käsitettä ja suhdetta eettiseen päätöksentekoon. Henrik toi esiin, että yhteiskuntana me luotamme tekoälyyn monessa suhteessa jo huomattavan paljon –ulottuen jopa maailmankuvien muodostamiseen. Parhaimmillaan tekoäly työkaverina voi auttaa meitä tekemään perusteltuja päätöksiä ja analysoimaan nopeasti. Haasteeksi Henrikin mukaan nousee tekoälyn päätöksenteon puutteet läpinäkyvyyteen ja tunneälytaitoihin liittyen. Yhteinen kieli tekoälyn kanssa viestimiseen puuttuu; tekoäly ei voi avata meille päätöksenteon prosessejaan. Lisäksi tekoälyltä puuttuu tunneälytaidot ja eettinen harkinta; miten voimme opettaa niitä ilman yhteistä kieltä?

Janne Perälä kuvasi puheenvuorossaan omaa eettisen johtajan kasvutarinaansa. Janne korosti vuorovaikutuksen, luottamuksen ja rehellisyyden ensiarvoisuutta eettisessä toiminnassa ja muistutti, että vaikeat asiat tulisi aina hoitaa kasvokkaisessa kohtaamisessa, sillä teknologia pystyy välittämään vain murto-osan vuorovaikutuksessa tapahtuvasta viestinnästä. Osaltaan tämä onkin mahdollistanut sen, että teknologian taakse voi mennä piiloon – soittamalla tai sähköpostilla voi olla helpompaa hoitaa ongelmalliset tilanteet. Jannen muistisääntö rohkealle johtajalle onkin: Ole läsnä.

Maija-Riitta Ollilan esitys käsitteli tekoälyä vuorovaikutuksen muuttajana. Maija-Riitta pohti vuorovaikutusta tekoälyn kanssa ihmisen ja koneen välisen suhteen näkökulmasta. Tässä tilanteessa ihminen ja kone muodostavat uuden kokonaisuuden. Tekoäly kuitenkin mahdollistaa ihmisen toiminnan voimistamisen, eli riski entistä suurempiin ja kauaskantoisempiin virheisiin kasvaa. Vauhtihuumassa työelämän perustaito, eli tunteiden ymmärtäminen, voi unohtua, kun harkinta ei ehdi mukaan kiihkeärytmisessä someviestinnässä.

Lopuksi Maija-Riitta muistutti, että ihmisten suhtautuminen tekoälyyn lopulta määrittää sen hyödyllisyyden tai hyödyttömyyden. Tiukka etiikasta huolehtiminen on edellytys myönteiselle suhtautumiselle, mikä puolestaan on edellytys sillä, että tekoäly koetaan hyödyllisenä. Ihmisen ja tekoälyn vuorovaikutus ja yhteistyö tarvitsevat uudenlaista johtamista ja työkulttuuria.

Pyöreän pöydän keskustelut

EBEN Suomi ottaa tulevana vuonna mukaan uuden toimintamuodon – pyöreän pöydän keskustelut, joissa on ensin valitun teeman mukainen alustus ja sitten vapaata keskustelua. Pyöreän pöydän keskusteluissa tavoitteena on kokoontua yhteen keskustelemaan etiikkaan liittyvistä käytännön haasteista työelämässä. Tilaisuuksia järjestetään kevään aikana kaksi kertaa ja niihin kutsutaan laajasti aiheesta kiinnostuneita henkilöitä.

Ensimmäinen teematilaisuus järjestetään 21.1.2020 klo 15 alkaen Postitalolla, osoitteessa Mannerheiminaukio 1 A, Helsinki. Yritysetiikan asiantuntija ja Code of Conduct Oy:n toimitusjohtaja Niina Ratsula alustaa oikein toimimisen kulttuurista ja herättelee keskustelua siitä, miten rakentaa eettistä organisaatiota uuden kirjansa (Oikein toimimisen kulttuuri – johtajan opas eettisen organisaation rakentamiseen, Edita 2019) pohjalta. Sinulla on mahdollisuus myös ostaa kirja tilaisuuden aikana alennettuun hintaan.

Ilmoittaudu 21.1.2020 teematilaisuuteen tästä linkistä:

https://link.webropolsurveys.com/EP/F06987D405A4FC1C

Tervetuloa mukaan jatkamaan keskustelua ajankohtaisista aiheista etiikan näkökulmista!